Do you believe that everything will be alright?

Helou. Pakko tulla nyt kertomaan, että en pääse hevosen selkään vieläkään. Seuraavat kaksi kuukautta mun selän hoidoksi muutettiin ehdoton liikunta kielto. Tukiliivi lantioon ja opettelen istumaan eritavalla ja kävelemään ja seisomaan. Jos se ei auta niin menen uuteen tarkempaan ja laajempaan magneettiin sekä kysytään neuvoa joltain viisaammalta. Taitaa olla nyt niin ettei tämä blogi jatku ennen ensi vuotta. Jos mun selkä ei tulee kahden kuukauden jälkeen kuntoon voi olla, että tämä lysti loppuu tyystin. Päämääränä minulla nyt kuitenkin on päästä ensivuonna hevosen selkään ellei jo tänä vuonna jouluna.

Nyt mun on sanottava heipat. Blogini elämä jatkuu osoitteessa http://wilmaheidi.blogspot.fi

Well hello everybody!

Helouu helouu. Arvatkaa mitä!! Enää tää viikko ja meikä on hevosen selässä ja tosiaan lauantaina minähän menen sinne hevosen selkään. En malta odottaa ja luulenkin, että parit onnen kyyneleet kyllä tirahtaa. En ole ratsastanut kunnolla vajaa viiteen kuukauteen!! Hei halooooooo. Oikeesti miettikää sitä faktaa. Tietty oli semmonen kahen viikon pätkä jollon ridasin helposti kolmekin heppaa päivässä, mutta se oli vaan sen kaks viikkoa. 

Kerron vähäsen tässä kuulumisia. Elikkää mä voin melkeen hyvin. Selkä ei oo terve, mutta perkeleanteeksi.. minähän ratsastan. KKK- haaste on tuonu mulle jälleen terveelliset elämän tavat (lähinnä rytmin omaan elämään) takaisin. Jesjesjes. Sen lisäks mä oon melko onnellinen, tosin se on ollu koetuksella, kun jouduin taas sairaalaan.

Tosiaan itsehhän en sinne olisi missään nimessä halunnut, mutta kohtalo puuttui peliin taasen. Ärr. No siitäkin selvittiin hengissä ja tällähetkellä olen vierumäellä. Koitan nauttia täällä olosta samalla kun kuolen ikävästä hevosten luo. Mä niin rakastan Pokeria ja kaikkia piian hevosia. Sinne on tullut se Fredi niin sen selkään sitten!

Haastan teidät: Keho kuntoon kuukausi

Toisessa blogissani on menossa kyseinen haaste johon on tarkoitus saada mahdollisimman monta osallistujaa teistä bloggaajista ja miksei lukijoistakin! Lisäohjeet www.wilmaheidi.blogspot.fi 

KKK=Keho Kuntoon Kuukausi. Sain idean ja inspiraation, joka on kytenyt mulla oikeastaan jo viimeisen vuoden ajan. Siitä asti, kun aloitin kuntosalilla käymisen halusin saada kroppani ja samalla mieleni parempaan kuntoon. Kiitän suuresti blogeja, jotka inspiroivat minut tähän. PolishedxPink ja Memories of Life

No mistä KKK sitten tulee? no ihan vaan siitä, kun etsin idealleni jotakin symboolia ja helposti muistettavaa lyhennettä. Koitankin nyt saada teidät kaikki mukaan tekemään elämästä vieläkin paremman makuista ja freesimpää. Elikkä nyt peput treeniin ja hikivirtaamaan.

Aikaväli olisi 1.10.2014-1.11.2014 tietysti halutessaan voi vaihtaa lopetus päiväksi vaikka jouluaaton itselläni projekti kestää vuodenloppuun asti eli 1.1.2015

KKK:hon sisältyy.. Viikossa yksi tilanne postaus eli kerrotaan tiivistetysti miten viikon parannukset eli liikunnat ja syömiset ovat menneet. Postauksessa voi olla mukana myös jokaisen omaa kädenjälkeä eli vaikka videota treeneistä tai lenkiltä, mitä ikinä tekeekin. Samalla toivon pohdintaa onko huomannut mitään eroa entiseen oloonsa.
Joka viikko tulee aina jokin asia, mikä tulee kertoa omassa KKK postauksessaan. Esimerkiksi mikä teki iloiseksi tänään, mitä musaa kuuntelette treenin aikana, mikä on suosikki terveys ruokanne.

Tavoitteet on jokaisella omat ja henkilökohtainen terveempi elämä olisi päämääränä. Joillekkin tämä meinaa säännöllisempiä ruokailuja, jollekkin liikunnan lisäämistä, toiselle taas herkkujen vähentämistä. Tavoitteita on niin monia jokaiselle varmasti löytyy joku.

Palkinnon minä kustannan henkilökohtaisesti itse, mikäli tulee tarpeeksi osallistujia (vähintään 30). Lupaan, että palkinto on tämän arvoinen.

Upeita uutisia!

Nimittäin! Mä pääsen kuukauden päästä hevosen selkään ainakin toistaiseksi. Upeinta tässä on se, että Pokerin yllä pitäjä ilmoitti mulle ilosen uutisen. Ensinnäkin tallille on tullut uusi pv tuntikäyttöön, joka osaa hypätä. Jesjesjesjesjesjes. En voi edes sanoin kuvaila tätä fiilistä, kun pääsen joskus edes hyppäämään oikeita esteitä. 

Paras uutinen oli se, että mä rupeen kilpailemaan Pokerilla. Yks mun korpparin rida opettajista oli käynyt Pokerin selässä ja sanoi, että pienellä säädöllä saadaan se VaB radoille. Ei hitto mä olen niin onnellinen tästä. Pokeri oli siis ennen tunneilla pääosin ja nyt se on mennyt siitä ihan jumiin. Sen takia me päätettiin (vissiinkin) Pokerin siirtyvän kilpailemaan. Jipiiii. Mä en malta oottaa meidän ekoja treenejä tai valmennusta.

Sitten vielä. Tein postauksen sairaudesta, mikä minulla todettiin. Teitä voi ehkä kiinnostaa pieni faktatieto! Kaiken lisäksi uuden uutukaisen ulkoasun saanut blogi. http://wilmaheidi.blogspot.fi

käykää siis:

http://wilmaheidi.blogspot.fi

Eläinlääkäri

Tässä olisi pientä kuvasaldoa joita otettiin yhdessä eläinlääkärin kanssa. Kuvat ovat menossa hänen kotisivuilleen ja toivon niiden ajavan asiansa edes jotenkin. Itse tykkään kyllä kuvista, mutta tykkääkö asiakas. Sitä jännittämään sitten. 

Miten teillä muuten menee? Kukaan ei oikeen ole kommentoinut mihinkään kun olen kysellyt. No jaa ehkä se ei nyt välttämättömyys ole. Itsestäni sen verran, että kohta kuukausi mennyt liikuntakieltoa! Jipii. Sitten on enää toinen kuukausi ja sen jälkeen saan rueta kokeilemaan urheilua uudestaan. Nyt käyn salilla spinningissä ja tekemässä sellaista lihaskuntoa, mikä ei aiheuta selkään ollenkaan painetta. Vielä massu asiaa, että eihän sekään nyt näytä kunnossa olevan. Olen tälläkin hetkellä kotona potemassa vatsakipua ja pahaa oloa. Syy saattoi löytyä ruuasta, jossa on vehnäjauhoa, vaikka äiskä toisin väitti. Huoh. Senkö takia olen taas maannut kotona. 

Liikaa epäonnea yhdelle ihmiselle

Olen todella pahoillani negatiivisesta sävystä jälleen täällä blogissa. Uskon vahvasti sihen, että tää negatiivisuus ja huono-onni poistuu. Pakkohan sen on. Yritän aina kuin vaan mahdollista olla positiivinen ja optimistinen, mutta nyt se kynnys rupee taas ylittymään...

Mulla on lannerangassa nikamakaaressa murtuma, jonka lisäksi välilevyssä on pieni vaurio ja se on pullistunut. Perjantaina saan tietää, kuinka pitkän sairasloman saan. En jaksa tälläistä epäonnea aina vaan. Sairaala on jo vähän liiankin tuttu paikka minulle. En jaksa edes kirjoittaa mitään ärsyttää ja harmittaa niin paljon.

La Centella eli Lurppa

Heippa! Saanen esitellä teille hevosen nimeltä Lurppa. Lurppa on yhä edelleen Juulin ja hänen siskonsa heppa. Voitte lukea lisää Lurpasta Juulin blogissa. KLIKKAA TÄSTÄ. Esittelen sitä nyt ensin itse vähän. Ensinnäkin Lurpalla on tosi kiva luonne ikäisekseen. Se on rauhallinen, kiltti ja kaikkea mitä ensihevosesta voi toivoa. Tosin se pelkää vettä, mutta sekin ongelma tullaan varmasti ratkaisemaan. Ratsastus onkin sitten toinen laita. Lurppa on haastavin hevonen, millä olen koskaan ratsastanut. Se vaatii paljon ja Juulin sanoja lainaten se on välillä lintsaamisen maailman mestari. Tämähän ei välttämättä ole huono asia, sillä eikös yleensä parhaimmat opetusmestarit  olekkin haastavia ja eivät koskaan päästä helpolla. Juulista tulee huippu ridaaja siskonsa kanssa, kun pääsevät Lurpan pään sisälle lopullisesti. 

Eli lurppa on ollut mulla nyt liikutuksen alla viimeisen viikon ajan ja nyt jakaisin teille kuvia kerrasta, kun olin kokeilemassa Lurppaa. Olen ratsastanut sillä aiemmin myös, mutta siitä on jo todella pitkä aika. Ensin Juuli ratsasti kuten tavallisesti ennen minua ja minä menin ns. koe-ajamaan hevosen. Ensin huomasin, kuinka paljon lurppa on kehittynyt. Sitten perus apujen testailut ravi, laukka ja loppuun maastoon. En tuota kertaa sen paremmin nyt analysoi. 

Suljen silmät, kuvittelen et lennän

Helou! Tässä kuvia kaikesta mitä viime postauksen jälkeen on tapahtunut. Pientä selitystä annan nyt. Elikkä mun kaverit lähti ulkomaille ja mä sain hoiviini tommossen ihanan puoliveritamman. Sitä olen nyt liikuttanut viime sunnuntaista saakka ja mulla on ollut kuvaaja jo kolmesti mukana. Kunniaa mun siskolle. Sitten olin eilen illalla ridaamassa vielä tunnilla korpikylässä. Pokerilla oli maailman parhain kankitunti. Hyppäsin Jerinnalla takaisin Hennalaan kisojen inspiroimana. Kokeiltiin seuraavana iltana myös Jerinnalle kankia ja kyllähän se mut koville laittoi, mutta NAILED IT. Sairaalassa olen taas ravaillut olan takaa. Eilen oli semmonen operaatio aamusta, johon mä en enää ikinä halua mennä, vaikka puolen vuoden päästä pitäiskin. Sen jälkeen mahdollisesti vuosittain jonkun aikaa. Jokaisesta tapahtumasta ja ratsastuksesta tulee postaus, kunhan voinniltani jaksan. Heippaheips.

Oliko tää nyt ihan varmasti suomenhevonen?

Hei taas! Mulla on ihan valtavasti matskua postauksiin. Oon menny nyt kahden päivän sisään viisi hevosta. Tänään menen ehkä kaksi ja huomenna yhden. Kuvia on todella paljon. Oltiin kuvaamassa Takaisin Hennalaan-kisoja. Sain tosi kivoja kuvia mielestäni. 

Okei alotan nyt alusta, koska tuo yllä oleva teksti ei oikeen rullaa eteenpäin. Eli palataan nyt lauantaihin. Lauantaina ratsastin Hiskin ja Jerinnan. Aloitetaan Hiskistä. Menin tavalliseen tapaan kentällä ja hain ihan vaan rentoa käyntiä ja ravia. Huomasin myös ettei olympia oo hyvä kuolain Hiskille, koska se on niin hidas ja kova. Hoo painuu kokoajan kuolaimen alle pois tuntumalta ja jää tyhjäksi edestä. Toki se on varmaan jostain pienemmistä kauheen kiva kun heppa menee pää alhaalla kun on ohjat löysät. No mutta ei minusta. Vaihdoin sunnuntaiksi nivelen. Kuulette sen toimivuudesta sitten huomenna. Kuten tiedätte niin ratsastus on hiskille vähän stressaavaa ja se kokoajan haluu välttää oikein kulkemista. En anna sen vain juosta ilman lapoja ja pää siellä polvissa. Joten lopputuloksena on vähän riekkumista. kuvat on vaan toiseen suuntaan, koska ei ollut kuvaajaa kuin alkutunnista. 

Huippu Hiski

Heippa. Mä oon palannut takasin ruoriin. Oltiin viime yö virossa ja palattiin tänään Suomeen. Kipukohtauksia en oo saanut nyt kuin kaksi! Jesjes. Tästä tää lähtee. Viron jälkeen lähdin siis tallille. Täällä viivyn maanantaihin mikäli mun massukka sen sallii. 

Tallille päästyäni hoidin parit hommat ja hain Hiskin. Tänään pääsin selkään! Hiski oli tosi hyvä. Sain sen rentoutumaan ihan alusta asti ja se kulki tosi nätisti koko tunnin. Tehtiin alkuun käynnissä vaan jokaiseen kulmaan ympyrä asetettuna ja lavat hallittuna. Ei siis aivan helppoa Hiskille. Kun tämä rupesi sujumaan otin jokaiselle sivulle pysähdykset. Nekin rupesivat onnistumaan pikkuhiljaa. Tämän homman onnistuttua vaihdettiin tietysti suuntaa ja tehtiin samat jutut molemmissa suunnissa. Sen jälkeen rupesin ravailemaan ja olin perusistunnassa. Tein pääty-ympyrää ja aina välillä menin kentänpoikki en siis uralla vaan keskemmällä toiseen päähän ja tein pääty-ympyrää. Suoraan meneminen oli selkeästi haastavampaa, kuin ympyrällä meno. Jouduin todella paljon tukemaan Hiskiä ulkoa ja sisää. Loppujen lopuksi nämäkin sujuivat ongelmitta.

Koska Hiski arkoi kavioitaan vielä aavistuksen niin mentiin pellolle nostamaan laukka. Tästähän tulikin hauskaa. Hiski yritti mukamas heittää mut alas selästä jatkuvasti ja laukan-nosto tuotti ongelmia. Työn ja taistelun jälkeen laukka nousikin sieltä! Kehuin Hiskiä valtavasti. Hienosti tehty. Huomenna menen Jerinnan ja Hiskin ja ehkä Pokerin. Jee jee! Heippa.

Mä ikävästä itken. MINUN uusi kesäheppa: Hiski

Hei taas. En olekkaan esitellyt teille vielä meidän tallin pitäjän omaa heppaa. Mikä parasta Hiski tulee mulle projektiksi. Se pitää saada ratsastuskoulu käyttöön ja oppimaan vähän lisää. En osaa vielä oikeen käsitellä mitä ajattelisin seuraavasta asiasta, mutta mulle on tullu pelottavankin vahva side Hiskiin. Hevosen olen tuntenut vasta muutaman viikon ja kävin kaikkina paitsi kahtena päivänä sen luona ennen, kuin sain näitä kipukohtauksia uudestaan. Parasta tässä on se etten ratsastanut Hiskillä kuin kaksi tai kolme kertaa. Oon juoksuttanut sitä ja taluttanut sitä maastossa ja tehnyt kaikkea, mitä en koskaan hevosten kanssa tee. Se tuli mun luokse laitumelta ravaten. Joka kerta tulee vastaan kyllä, mutta harvoin ravilla ja laukalla. Hiskin luonne on täysi kymppi. Se on niin seurallinen ja hyväntahtoinen. Mutta jospa siis esittelisin tämän rakkauden.

Hiski on siis 15 vuotias suomenhevos ruuna. Luonne on aivan mahtava. Utelias, ystävällinen ja seurallinen. Hiski on aika pieni, mutta juuri täydellisen kokonen mulle. Saan pohkeet hyvin sen ympäri, jotta pääsen tukemaan sitä tarpeeksi kulkeakseen oikein. Ratsastustausta hiskillä on todella heikko. Sillä on menty pelkästään vasempaan ja tehty kaikki vasemmalta. Olen siis nyt tehnyt asiat lähinnä oikealta puolelta. Nyt kun homma rupee sujumaan niin siirrytään takaisin sitten vasemmalle eli ns. normaalille puolelle. Juoksutus oikealle oli todella haastavaa ja laukkaaminen etenkin liinassa. Hiski ei oikeen osaa pitää laukkaa yllä eikä nosta saatika pysyä itse pystyssä laukassa. HUOM. Ainakaan ilman kenkiä. Nyt sillä ei ole kenkiä, minkä takia joudutaan pitämään puutseja/jouduttiin pitämään puutseja. Tuloksena olikin hiertymät, jotka on nyt jo parantuneet! Puutseihin hankittiin nyt suojukset vuohisille. Elikkä kun tulen tästä kuntoon niin pääsen ratsastamaan ja juoksuttamaan lisää.

Otsikosta päätellen siis mulla on ihan kauhee ikävä Hiskiä. Ehkä hiski korvaa nyt mun parasta kaveria, joka on Amerikassa. En tiedä tai ehkä se on vaan semmonen joka lohduttaa mua nyt, kun mun positiivisuus on koetuksella. Musta vaan tuntuu, että Hiski on vaan se oikea hevonen. Ymmärtää mua ja mä sitä. Haha, kun menin laitumelle näitä ottamaan niin oli ongelma, kun Pokeri ja Hiski tuli kokoajan mun luokse ja ravas perässä jos yritin kauemmaksi ottamaan kuvia. Pokeri on niin mun ystävä, mutta jotain puuttuu vaikka sekin on tärkeä. En tiedä taaskaan. Hiskin kanssa palaset vaan loksahti paikoilleen. 

Otsikko on myös ihan totta. Tirautin parit kyyneleet äsken, kun ajattelin tilannettani ja katselin Hiskin kuvia ja kuulin sopivaa musiikkia. Koko tän mun sotkun aikana mulle ei ole tullut kuin kerran ns. henkinenshokki. Se meni onneksi nopeasti pois, mutta en kaipaa sitä takaisin.

Sen verran pitää vielä sanoa muista hevosista, että Jerinna on ollut nyt kuolainten vaihdon jälkeen uskomaton. Siis en tahdo edes käsittää miten hyvä se on. Siis meidän Jerinna. Tehtiin kolmikaarista sen kanssa alkuun ravissa ja harjoteltiin tietysti pysähtymistä jokaisen kaaren keskellä. Jerinna oli peräänannossa koko tunnin ja apua se oli niin hyvä. Kaiken kruunas se, että tehtiin sama harjoitus laukassa RAUHALLISESTI. Istuin sen hevosen selässä niin onnellisena. Pysäytin SUOMENHEVOSEN laukasta istunnalla. En voi uskoa sitä. Jerinna on niin taitava. Myöhemmin tehtiin toisena päivänä väistöjä istunnalla ja aivan pienellä pohkeella. Uskomattoman hyviä väistöjä. Ja sama LAUKASSA. Mitä hemmettiä. Tuntuu, että leuhkisin Jerinnalla, mutta se on niin hyvä tamma. Harmittaa, kun ei ole omani. Jerppuli on sopivaa vaihtelua Hiskiin ja Pokeriin verrattuna. 

Pokerista sen verran, että oltiin yö maastossa ja herran ihana arabin ja täykkärin luonteet pääsivät kyllä valloilleen, kun laukan jälkeen käännyttiin yhdessä tallinpitäjän kanssa ympäri, että kävellään vierekkäin niin pokeri vetäs hännän tötterölle, hirnahti ja meinas lähtee siitä sitten kisaamaan. Puhuttiin vaan ettei kyllä uskois samaks hevoseks joka oli aiemmin laamaillut pikkusten sunnilla kaula pitkällä kentällä. Ruunilla oli kaiketi menossa kisa kumpi kävelee komeemmin. Pokeri kyllä vei sen kisan mennentullen.

Nähään taas, terveisin Heidi!