Helouu helouu. Arvatkaa mitä!! Enää tää viikko ja meikä on hevosen selässä ja tosiaan lauantaina minähän menen sinne hevosen selkään. En malta odottaa ja luulenkin, että parit onnen kyyneleet kyllä tirahtaa. En ole ratsastanut kunnolla vajaa viiteen kuukauteen!! Hei halooooooo. Oikeesti miettikää sitä faktaa. Tietty oli semmonen kahen viikon pätkä jollon ridasin helposti kolmekin heppaa päivässä, mutta se oli vaan sen kaks viikkoa.
Kerron vähäsen tässä kuulumisia. Elikkää mä voin melkeen hyvin. Selkä ei oo terve, mutta perkeleanteeksi.. minähän ratsastan. KKK- haaste on tuonu mulle jälleen terveelliset elämän tavat (lähinnä rytmin omaan elämään) takaisin. Jesjesjes. Sen lisäks mä oon melko onnellinen, tosin se on ollu koetuksella, kun jouduin taas sairaalaan.
Tosiaan itsehhän en sinne olisi missään nimessä halunnut, mutta kohtalo puuttui peliin taasen. Ärr. No siitäkin selvittiin hengissä ja tällähetkellä olen vierumäellä. Koitan nauttia täällä olosta samalla kun kuolen ikävästä hevosten luo. Mä niin rakastan Pokeria ja kaikkia piian hevosia. Sinne on tullut se Fredi niin sen selkään sitten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti