Tähtihetket

LomaLomaLomaLomaLomaLomaLoma.. Jes vapaus on koittanut! Pääsen vihdoin postailemaan tänne. Odotin tätä lomaa jotenkin tosi paljon. Oon suunnitellu vaikka mitä mahtavaa blogin varalle. Wilmaakin oon vähä kalastanu mukaan. 

   Ensimmäinen erikoisempi postaus tulee nyt tässä. Blogin nimihän on Tähtihetkiä, joten ajattelin blogin mukaisesti tehdä kuva postauksen hetkistä, jotka on painunu mieleen. Kaikki ei oo niin ihmeellisiä ehkä teistä, mutta mulla ne on jäänyt päähän.

Ensimmäisenä on kuva Disasta. Disa on ruotsinardenner, joka asui multamäen tallilla kesällä ja syksyllä 2013. Tää oli upee näky isoine kavioineen ja vuohiskarvoineen. Tää kuva on semmonen josta pidän hirmu paljon, vaikka oli niitä parempiakin kuvauksellisesti. Tässä näkyy jotenki toi sateen jälkeisyys ja ihan Disa kaikessa rauhallisuudessaan.

 Tässä on kuva ensimmäiseltä ratsastuskerralta ranneleikkauksen jälkeen. Kipsin poistonkaan jälkeen en pahemmin ratsastanut, vaan tosta alkoi uusi treenaus. Kuten näkyy olin aika turvoksissa puolen vuoden sairasloman jälkeen. Tää oli niin ihanaa päästä Pokerin selkään niinkin pitkän tauon jälkeen. Ratsastus sujui huonosti, mulla ei ollut ollenkaan keskivartalon lihaksia tai ylipäätään lihaksia missään. Tälläkin hetkellä mun lihakset on kuihtumassa mun selän takia.

 Tää on upee kuva mun mielestä. Don on iso eläin ja sillä on tosi komee laukka. Oltiin Wilman kanssa kärkytty koko päivä, että päästäis kuvaamaan Donin revittelyä. Oltiin justiinsa jossain (en muista missä), mutta muistan kuinka juostiin äkkiä ottamaan kuvia Donista ja säädötkin sattu kohalleen. Oltiin kyllä tyytyväisiä.

 Oih ihana kesä. Parhaan ystävän kanssa ratsastamassa auringon laskussa. Meillä oli Wilman kanssa niin ihanaa naurettiin ihan hulluna ja oikeesti nautittiin ratsastamisesta. Toi pelto oli ihanan iso niin matka päästä päähän kesti. Piia sai otettua tosi hyviä kuvia aurinko ja kaikki näkyy tossa niin hyvin. Toi oli yks ihanimmista hevoskokemuksista.

 Uskomaton Pokeri. Täydellinen hetki. Rupesin justiinsa pyytää lisättyä ravia. Noi takajalat ja kaikki oli kohdallaan. Pokeri osaa yllättää. Parhaita ratsastuskertoja ton hevosen kanssa.

 Länkkäri. Rakastuttiin Wilman kanssa lännenratsastukseen. Varmaankin siihen vapauteen ja rentouteen. Ei tarvinnut pitää ohjia tiukasti käsissä ja vaatia hevoselta kokoajan enemmän ja enemmän, vaan pystyi antamaan hevosen mennä omaa tahtia haluamassaan muodossa, tietysti haettiin sitä vähän alemmas. Nää kuvat on joskus illalla yhdeksän kymmenen aikaan. Oli ollu tosi kuuma päivä ja sovittiin että ratsastetaan illalla. Tunnilla pokerista tuli ihan eri hevonen. Arabi. Täysverinen. Se oli niin tosissaan, kun tehtiin laukkaharjoituksia. Yritti nousta pystyyn ennen lähtöä ja lähdössä. Me nautittiin täysin siemauksin tosta. Taas Wilma mukana. Tässä huomaankin kuinka paljon ollaan yhdessä koettu unohtumattomia hetkiä.

Naurattaa ihan aloittaa. Wilman kanssa siis taas. Oltiin ratsastettu jo Pokeri ja Jojo ja jäljellä oli Hilma. Molemmat oltiin ihan jäässä, mutta haluttiin väkisin ratsastaa ja mentiin Hilma puoliksi. Muistan kuinka hirveesti meijän molempien sormiin sattui. Hanskat läpimärät ja aivan jäässä. En muista koska sormiin olis niin paljon sattunut pelkkä kylmä. Meidän onneksi saatiin tommoset punaset hanskat jotka tuntuivat lämpösiltä. Oltiin niitäkin moneen kertaan venkslattu, voidaanko ratsastaa vaiko ei? Hilma oli ihana! Meinattiin kaaduta sen kanssa (minä siiis). Vauhtia taas ja tunnelmaa!

-Heidi