Iloisia yllätyksiä Pokerilta ja muistoja kesältä 2012

Muistelin tässä just mun ja Pokerin taivalta ja sitä kuinka se on kehittynyt. Me ollaan ehitty käymään korpikylässä (4. ja 5. Kuva) ja no ei oikeestaan muualla hevosen lastaus kammon vuoksi. Muistan kuinka ahkerasti me treenattiin esteitä(3. kuva) ja koulua (2. Alin kuva) Pokeri kehitty huimasti. Muistelin myös kuinka kauan me lastattiin Pokeria, kun lähdettiin Korpikylästä. Mulla meinas jo usko loppuu, mutta onneks Piia piti pintansa ja sano että kyllä se tonne vielä menee pakkohan sen on. Niinhän se sitten menikin. Sen jälkeen ei muualla käyty, kunnes me sitten harjoteltiin vielä pokerin lastaamista (ylin kuva) se oli myös aika moista showta, mutta riittävän pitkän suostuttelu ja ruuan avulla se menikin ihan hyvin muutamaan otteeseen. 

Syksymmällä meille tuli hiukan takapakkia. Kisoja edeltävänä yönä Pokeri oli sisällä karsinassa eikä laitumella niiku yleensä. No aamulla kun haettiin hevosta ja laitettiin sitä kuntoon ni huomattiinki että perkele sen polveen on tullu mutti ja niimpä tietysti Pokeri ontu sitä ja jäi kisat väliin. Poksu saikin siitä sairaslomaa 2kk ja se aika meni ihmeen nopeesti. (alin kuva) Ensimmäinen ratsastus saikun jälkeen oli niin ihanaa. Olo oli, kun kotona. Pokeri toimi hyvin, ei ontunut ollenkaan! Siitä tähän päivään asti on treenattu normaalisti.

Vielä tähän on pakko sanoa, että kiitokset Piialle, kun oon saanu Pokerin kanssa niin paljon touhuta. Piia on mun esikuva. Se tietää aina mitä pitää tehä ja osaa ratsastaa tosi hyvin! (2. kuva) Se on opettanu mulle enemmän hevosista kun kukaa muu.

Anteeks tällänen stoori! Loppuun vielä päivittelyt eiliseltä ratsastukselta. Menin ilman satulaa pelkällä hannoverilaisella turpahihnalla. Pokeri toimii parhaiten ilman kuolaimia ja niinhän se olikin. Toimi paremmin, kuin kangilla!! Oon niin uskomattoman ylpee siitä! Meen huomennaki niillä! Saan kuvaajan niin tekin näätte! Olin niin ilonen meni niin mahtavasti!! Käväsin hilmankin selässä Wilman jälkeen, koska Wilmalla oli huono päivä ja Hilmalla, mulla taas hyvä päivä. Hilma oli ollu tosi levoton koko tunnin. Kääntyili ja vääntyili oli jäykkä ja ei toiminut ollenkaan. Selkään noustuani huomasin saman. Aluksi mieleen tuli liian kovat kuolaimet, joka oli osittain totta. Hilmalla on herkkä suu! Hetken menin käyntiä ja kyllä se vähitellen alko toimiakkin, mutta ei ollu vieläkään normaali Hilma. Sitten juteltiin piian kanssa hetki ja tultiin siihe tulokseen, että otetaan satula pois. Tuloksena oli suht normaali Hilma. Katottiin niin satula oli hiertäny selkää eikä syystä tai toisesta ollukkaan hyvä. No sitten eikun kävelyttämään heppaa.

-Heidi